VikkeEngman Tyhjänpuhujia on tarpeeksi

Robottivero & tulevaisuuden yhteiskunta

Digitalisaation mukana työelämä muuttuu radikaalisti ympärillämme ja siihen on kyettävä reagoimaan hyvinkin nopeasti. Jo tällä hetkellä robotit korvaavat työmarkkinoilla ihmisiä ja tulevaisuudessa yhä useampi jää työttömäksi. Se että robotit tekevät tulevaisuudessa suurimman osan töistä ei sinänsä ole ongelma ja tulee varmasti helpotuksena useille ihmisille. Ongelma kuitenkin on se, että jonkun pitää maksaa koko ajan lisääntyvän ihmismassan elämä. Eikä työttömät pidä yhteiskuntaa pystyssä. Muualla maailmassa varmaan korotetaan aluksi yritysten verotusta, joka meillä on mahdotonta tai vähintäänkin järjetöntä yritysverotuksen ollessa valmiiksi taivaissa. Tämän vuoksi verotuksen tulee jatkossa kohdistua robottien työntekoon. Verotuksen on syytä olla kuitenkin siinä määrin kohtuullista, että on kannattavampaa käyttää robotiikkaa kuin ihmistä.

Usein kuuluu kuitenkin väitettävän, että eivät robotit korvaa ihmisiä työmarkkinoilla ja itse asiassa tekoälyn ja robottien käyttöönotto toisi lisää työpaikkoja. Tämä väite on melkoisen absurdi eikä kuulosta millään tavalla loogiselta. Tietysti tämä kehitys tuo mukanaan uudenlaisia työtehtäviä joihin ihmisiä tarvitaan, mutta eihän se missään nimessä lisää työpaikkoja. Mikäli robottien tulon myötä tarvittaisiin enemmän työntekijöitä mitä järkeä niitä robotteja olisi alunalkaenkaan ottaa tekemään töitä? Ei mitään. Todellisuudessa esimerkiksi tilintarkastukset ja viranomaispäätökset automatisoidaan, jolloin esimerkiksi Kelan etuuskäsittelijät saavat etsiä uusia tuulia elämäänsä. Tietysti osalle löytyy vielä Kelastakin töitä, sillä joidenkin etuuksien myöntäminen tarvii vähän laajempaa pohdintaa ja ymmärrystä ihmisen yksilöllisestä elämäntilanteesta, mutta esimerkiksi asumistuesta päätöksiä pystyy tekoäly itsekin tekemään.

Sosiaaliturvaa on myös väistämättä uudistettava sillä ihmiset tulevat jatkossa elämään lähtökohtaisesti niiden varassa. Viime aikoina onkin puhuttu, että seuraavan eduskunnan suurimmaksi hankkeeksi tulee sosiaaliturvan uudistaminen. Siihen hankkeeseen ei kuitenkaan kannata suhtautua kovinkaan optimistisesti, sillä kun yritysmaailma suuntaa kovaa vauhtia kohti tulevaisuutta on julkishallinto vasta ottamassa ensiaskeliaan 2000-luvulle. Joten seuraava sosiaaliturvauudistus on jo valmistuessaan aikaansa jäljessä. 

Erityisen haasteelliset vuodet ovat kuitenkin nyt vasta alkamassa. Talous pitäisi saada kasvuun ja työllisyys nousuun, jotta voidaan turvata tämän päivän elämä mutta samaan aikaan tulee ajaa voimakkaasti kohti tulevaisuutta, jossa tarvitaan vähemmän "ihmistyöllisyyttä". Tämä vaihe tulee olemaan erityisen raskas kaikille. Lainsäädännön pitäisi pysyä kehityksen matkassa, ihmisten tulee jatkuvasti  pysyä vauhdissa ja kyydistä putoajille pitää löytyä ratkaisuja siksi aikaa, kunnes yhteiskunta on asianmukaisesti uudelleenjärjestynyt.

Tulevaisuuden yhteiskunta näyttäisi olevan eriarvoinen ja jakautuvan voimakkaasti eri luokkiin. Ehkä jopa kokonaan kahtia. Nykyisin tunnetun yhteiskunnan perusjakoon kuuluvaa työväenluokkaa tuskin on kohta olemassa ja se vaihtuu kansalaispalkalla eläviin käytännössä koko elämänsä "eläkkeellä" oleviin ihmisiin. Keskiluokka ja yläluokka säilyy tai sulautuu toisiinsa sillä ne harvat jotka käyvät töissä tulevat tietysti tienaamaan erityisen hyvin, jotta työtä kannattaa ottaa ylipäätään vastaan. Poliitikoille, tieteilijöille ja kansalaisille itselleen tuleekin tässä yhteiskuntajärjestyksessä mietittäväksi minkälainen elämäntarkoitus työttömille löydetään, sillä aivan toimettomanakaan ihmiset eivät voi olla.

Lue lisää

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Koneet eivät ole onnistuneet vähentämään ihmistyötä siksi että ihmiset ovat jatkuvasti keksineet sekä uusia tuotteita että uusia haluja. Kehruu-Jennyn ja liukuhihnan piti tehdä melkein kaikista työttömiä, mutta ei. Ihmiset keksivät palvella toisiaan, kehittää uusia juttuja ja rakentaa yksilöllisempiä tuotteita. Työpaikat vain lisääntyivät. Tuottavuus toki kasvoi ja massatuotteet tulivat valtavien ihmisjoukkojen saataville.

Robottivero meillä toki on jo. Sitä kutsutaan arvonlisäveroksi. Se täyttää myös kriteerisi robottityön suosimisesta, sillä palkat eivät ole alv-vähennyskelpoisia kun taas robotit ja niiden tarvitsemat asiat ovat.

Polarisoitumisen kyllä uskon. Jossain määrin se keskiluokkainen tehdasduunari kyllä kärsinee automaatiosta. Asiantuntija- ja palveluammatit yleistyvät.

Toimituksen poiminnat